maanantai 14. tammikuuta 2013

Pamyu Pamyu Revolution!

Muistan elävästi feissarissa jaetun sekulin musiikkivideon, jossa silmäpaintsuihin pukeutunut tyttö ja naamioitu mies tutussa pomppivat keskellä silmien, pyörteiden, pehmolelujen ja aivojen hajottavaa kaaosta. Mitä ihmettä se Japani on taas keksinyt? Musiikkivideo oli sekuli, söpö ja catchy yhtäaikaa. "Kyary Pamyu Pamyu? Tämä lyö kyllä läpi", ajattelin olematta sen kummemmin kiinnostunut. Myöhemmin tuli lisää kappaleita: Tsukeman ja Candyn nähtyäni en vielä ollut kovin innostunut, mutta Fashion Monsterin jälkeen olin jo melkein hypessä. Pakko kuunnella lisää! Internetin loistavan tarjonnan avittamana kuuntelin koko CD:n läpi. Ensimmäisen kuuntelukerran jälkeen olin ns. korvat täynnä Pamyua, ja jouduin pitämään viikon tauon. Toisen kuuntelukerran jälkeen siedin musiikkia jo paremmin, ja nyt olen jo aivan koukussa. Ostin veronpalautusten kunniaksi KPP:n limited editionin! Nyt tämä tyttö nappaa musarillit päähänsä ja kahlaa koko CD:n läpi.

CD/DVD Special edition, kuvakirja
(MUN AARRE!)
Pelkkä CD



 ♫ Pamyu Pamyu Revolution

Ensimmäinen kappale oli marssimainen instrumentaali väliosan pienen lallattelun kera. Pimpelipompeli-kappaleen viesti oli selvästi: Täältä tullaan iloisesti jyräämällä.
Huhu kulkee, että mitä laajempi äänialainen melodia kansallislaulu on, sitä mahtipontisempi ja isompi maa on kyseessä. Suomen Maamme-laulussa ääniala on vaivainen oktaavi, kun taas USA:n laulussa on oktaavin lisäksi suuri terssi. Iso-Britannian kansallislaulun melodia ei ole laaja, mutta sitäkin mahtipontisempi on bassolinja.
Pamyu Pamyu Revolutionin synaxylofonintapaisella mennään vielä korkeammalle. Oktaavi + kvintti+ pieni sekunti tuntuu olevan jo siinä rajoissa onko melodia vielä uskottava vai ei. Nerokas veto biisin säveltäjältä.

 ♫ Tsukema tsukeru

Toka biisi kuulostaa hieman vinksahtaneelta. Kappale on selvästi iloinen, mutta siinä on mollivoittoisempi kertsi. Kappale on fis-mollissa, mikä tekee siitä kaiken lisäksi meille länkkäreille jopa vieraan kuuloisen. (Kuvittele soittavasi pianolla melkein pelkkiä mustia koskettimia.)
Kappaleessa puhutaan taikatekoripsistä ja se voisi olla hyvin animeopening jossain taikatyttösarjan tapaisessa.
Väliosa on jo hieman monimutkaisempi ja moduloiva, eikä kovin helppo laulettava. Sitäkin päähän jäävämpi on kertosäe.
Säkkipilli lopussa tuo biisiin jonkinlaista vielä pöllönpää tunnelmaa ja tuntuu todella randomilta.

Edit: Haluan ehdottomasti kommentoida, että Tsukematsuke on ärsyttävä renkutus, joka soi Harajukulaisissa purikura-automaateissa ja nostaa tyhmien länkkäreiden stressitason kattoon :D t. Ree


 ♫ Pon pon pon

Kappale on juuri niin pomppivainen kuin nimi voi kuulostaa. Alkuun kappale voi kuulostaa jopa liian hitaalta trancen ja eurobiitin ystäville, mutta siinä on juuri loistava tempo. Sen tahdissa voi helposti tanssia ja pomppia ilman, että heti hengästyy. Biisi koostuu kolmesta osasta: A-osan jälkeen tulee suoraan kertsi, joka jää takuulla päähän. Pieni väliosa "every day is pon". Kappale koostuu pienistä osista, joita toistetaan. Tätä biisiä ei voi kuunnella ajattelematta musavideota, kun on sen kerran nähnyt.


 ♫ Minna no uta

Kun ensimmäinen täytebiisi alkoi, olin pöyristynyt.  Ensin nostetaan kädet ylös, sitten ne avataan: Pamyu antaa pieniä vaihteleviä rytmejä (kuten Pan pan pa-pa pan), jotka toistetaan kaikutaputuksena. "Katsos kuinka helppoa..." Tällaista höpöhöpöä en ole koskaan aiemmin kuullut.  Kuulostaa laadukkaalta muskarirenkutukselta med harmonikka, joka on tullut vahingossa mukaan joltain lastenlevyltä.
Muutenkin C-duuri tuo siihen jotain peruslastenlaulumaisuutta. Taputetaan kaikki yhdessä, unohdetaan muu ja ollaan itsekkäitä. Tämä kappale tuntuu venyyntyneen äärimmilleen, koska tuli sellainen olo, että vieläkö tämä jatkuu... Kuitenkin kappale oli viihdyttävä ja hauska, ja kyllä tahtoisin käyttää tätä muskaritunneillani tai jossain tunnelman keventäjänä.

   Kyary ANAN

Cis-duurissa nonstoppimainen Kyary ANAN meinasi nostattaa karvani pystyyn.  Mitähän rokintapaista tässä ollaan haettu? Pimpelipompeli soitti kokosävelasteikkoa, jonka vuoksi kappale kuulosti sekulilta. Kappale kuulostaa muuten hyvin energiseltä ja pirteys on katossa. Aina vaan tehdään parhamme! Ainoastaan säkkipillisoolon aikana ja sen jälkeen yhden kokonaisen osan aikana taustalla ei hoettu jossain muodossa ANAN:nia ja KPP:tä. Tätä kappaletta ei jaksaisi kauaa kuunnella, ja onneksi kappale onkin alle neljä minuuttia.

♫ CANDY CANDY

Candy Candy oli taas ennestään tuttu biisi, ja sen mukavaan suht rauhallisen nopeaan tempoon oli hyvä rauhoittua. Synakellot ovat hieman epävireessä ja siitä tulee vaivaantunut olo. Mieleeni muistuu vain Laputan loppulaulun toka säkeistö, jossa kellot olivat vielä kamalammassa vireessä. Es-mollinen kertsi luulostaa melkein surulliselta ja vakavalta edellisiin biiseihin verrattuna. Onneksi kappaleen sanat ovat kuitenkin taas jotain höpöä: puhutaan karkista. Edelleenkin "GIRLS LOVE" kuulostaa pikemminkin "Un Deux Troix"

♫ Drinker

Drinker on taas jo selvästi toisenlainen, jopa kypsempi näyte Kyary P:n kyvyistä. Funkahtavassa laulussa puhutaan alkoholista. Oikein piristävää vaihtelua. Alun vakavammasta osasta, jonka melodiassa on pääosin kolme säveltä, siirrytään todella söpöön ja leikkisään kertsiin.

 ♫ Onedari 44C

Onedari 44C on taas vähän rokahtava hauskan saksofonin kanssa. Komppi muistuttaa Kyari ANANia, mutta on huomattavasti siedettävämpi. Sanat ovat todella huvittavat ja siinä on söpöä onomatopoeettista hokemista. Kuka oikeasti tekee biisin siitä että feikkaa ittelleen liian kovan kuumeen? Miksei Suomessa toimi: Tahdon Ruts ruts ruts ruts rutistaa, kruts kruts kruts kruts musertaa... Kappale on D-duurissa, joka tekee biisistä tutun kuuloisen. Kertsin muuttuminen d-molliin ei haittaa yhtään ja sopii todella hyvin sanoihin. Tämä biisi ei kuulosta ollenkaan täytebiisiltä ja olisi hauska nähdä tästä jokin musavideo!

 ♫ Sugi sugiru kiresou

Suki sugiru kiresou on biisi, jossa Kyary puhuu  omituisesti käyttäytyvälle ihastuksenkohteelleen. "Tykkään sinusta niin paljon, että räjähdän." -vap. suom. Shii
Tässä biisissä on alkuosa, johdatusosa, kertsi, toinen osa, johdatus, kertsi, johdatus ja kertsi. Sanatkin voisi toimia Suomeksi ja oikeastaan millä kielellä vaan. Kertsin melodia on liikkuvainen, eikä tämä biisi jää helposti päähän tai mieleen. Tämä biisi muistuttaa komppia myöten jo hyvin paljon Perfumea. Kertsi on F-duurissa, tunnelma on aika neutraali, ehkä kuitenkin toiveikas, mutta silti albumin "mielenkiinnottomin" biisi.

 ♫ Giri giri safe

Girigiri safe on todella leikkisä ja suloinen biisi, johon on helppo tulla mukaan. Pöhkö vihellys ja aasialainen teknoharppu tuovat siihen taas jotain kahjoilua. E-duuri on samaan aikaisesti sopivan tuttu ja pirtsakka. Tästä biisistä tulee todella hyvälle tuulelle. Kaikki on niin mukavaa!

 ♫ Oyasumi no jikan

Tämä kappale täyttää kaikki länkkärien unilaulun kriteerit. Duuri, 3/4-valssikomppi, ja AB-muoto. Se mikä tästä tekee kuitenkin häiritsevän, on raskaan kuuloinen rumpu-basso -komppi. Oyasumi on muutenkin kummallinen poikkeus koko repertuaarissa. Se musertaa juuri tulleen hyvän mielen ja pistää miettimään, että joko tämä albumi on taas kuunneltu. Ihan niinkuin tämä päivä olisi loppunut albumin mukana. KPP toivottelee siinä hyvää yötä ja taas siellä on niitä epävireisiä kelloja, byhyy. Väliosassakin on joku syna-ufosoitin, joka taas pitää huolen, ettei tuon tutilaulun jälkeen ainakaan nähdä mitään tavallisia kauniita unia. Onneksi kappale on sentään E-duurissa, kuten edellinenkin biisi, niin siirtymä ei ole ihan niin radikaali kuin voisi olla. Silti ei todellakaan kannata kuunnella tätä biisiä, jos on autossa ja tietää mitä tarkottaa "oyasumi".

♫ Chan chaka chan


Voi miksi sen unilaulun jälkeen tuli chan chaka chan? Chan chaka chan yrittää kovasti olla loppukevennys, muttei siihen tarpeeksi pysty. Itse olisin heittänyt biisin pari pykälää korkeammaksi. Tämän biisin väliosassa kuulemme myös selvästi suosituimpien ja tärkeimpien (3) biisien kertosäkeet sikermässä. Tuntuu ettei KPP tahtoisi koskaan lopettaa laulamista ja ettei kukaan saisi lopettaa KPP:n kuuntelemista, koska "see you" sanotaan viisiminuuttisen kappaleen aikana nimittäin englanniksi 76 kertaa. 




Ensimmäinen kuuntelukerta. Vai semmosta. En saanut siitä mitään irti. Ainoastaan ne kappaleet, joista olin nähnyt musavideot, kuulostivat hyviltä. Toinen kerta meni jo paremmin. Kolmannen kerran kuuntelin kun olin menossa nukkumaan. En suosittele, Olo on aika hyper kuuntelun jälkeen. Kuuntelen KPP:tä, kun haluan saada energiaa ja kuluttaa aikaa nopeammin.

Kappaleet olivat sopivasti sommiteltu. Hitaan ja nopean biisin välissä oli aina joku seminopea kappale jne. Jotkut kappaleet tuntuivat turhan pitkitetyiltä. Kappaleet ovat duuripainotteisia elektropoppiksia. Tosin ne kolme hittiä olivat jotain siltä väliltä. Miten voi saada mollibiiseistä niin iloisen kuuloisia? KPP:n ääniala vaikuttaa olevan kakkossopraano. Hänellä on söpö ja joskus vähän lässyttäväkin ääni, joka ei kuitenkaan kuulosta teennäiseltä eikä tekopirteältä. Hänen äänensä on hieman vuotava ja siihen on laitettu pieni metallinen saundi, joka tuo mieleen Perfumen. En ihmetellyt myöhemmin luettuani, että näillä kahdella on sama tuottaja. KPP:n kappaleissa on todella helpot ja koukuttavat sanat, paljon toistoa ja lapsellisuutta mukana. Älä odota mitään mullistavaa sanomaa. Nauti vain häröilystä, menosta ja pienestä ilosta, kilinästä ja kolinasta.

Kiitos 30 ja rapiat Yasutaka Nakata!

Näytin äidilleni KPP:n neljä musavideota. Hän sanoi, että KPP mustuttaa japanilaista tyttö-Peter Pania. Ihan totta! Vaikuttaa todella siltä, että KPP rakastaa satuja eikä koskaan haluaisi tulla aikuiseksi.

Do Re Mi Fa So La Ti So C U next Time!^^)//


~Shii

Yllätys!
KLIKKAA TÄSTÄ päästäksesi ReShiPiin omalle Youtubekanavalle!

Ps: tahdotko minun kahlaavan läpi jotain muitakin albumeja? :3


2 kommenttia:

  1. Joo, tee vain lisää näitä albumikuunteluita, tätä oli tosi kiva lukea! > w <

    Olen itse Kyaryn fani, ja olen kuunnellut häntä siitä asti kun ensimmäinen minialbumi ilmestyi. Kyary on hauska ja erikoinen, harmiton ja iloisen mielen tuova vähän lapsekas artisti. Itse tykkään kovasti hänen tuotannostaan, en tiedä auttaako tyksimiseen sitten se, että olen Kyaryn kanssa samaa ikäluokkaa [olemme syntyneet samana vuonna, joskin Kyary on minua vanhempi olemalla alkuvuoden lapsi kun minä taas olen syntynyt loppuvuodesta lokakuussa], söpön harmiton ja lapsekas meininki ei itseäni mitenkään haittaa, itsekin kun olen iästäni huolimatta aika lapsekas, ja ihan suoraan sanoen aika Peter Pan-kompleksinen : D [sekään ei varmaan auta että uskottavuuteni aikuisena on aika plus miinus nolla, kun pituutta on siunaantunut huimat 145cm ja olen myös piirteiltäni aika lapsenkasvoinen, hah.]

    Kyary kolahti myös varmaan ihan genre-edustuksena nojalla, ja myös siksi, että olen myös Perfumen ja capsulen ystävä.


    Mutta joo, tee näitä vaan lisää, tämä oli tosi hyvä arvio/pohdinta! > w </ Saako ehdotella jotakin? O w O~

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Mahtavaa, että fellow KPP-fani uskalsi kommentoida tekstiä! Vaikka Kyary täyttikin juuri 20, se ei tunnu menoa haittaavan. Furisodation on niin ihastuttava biisi! Mekin olemme ikuisesti 19-vuotiaita, sanoi kalenteri mitä tahansa.TT__TT Kyaryssa viehättää niin paljon se, että hän rohkaisee olemaan oma itsensä ja arvostamaan muiden lisäksi myös itseään.

      Otamme oikein mielellämme vastaan ehdotuksia! ^-^ Kommentoinnin lisäksi ehdotuksia voi lähettää sähköpostiimme reeshipii(at)gmail.com, sekä molempien Twitterissä.

      ~ Shii & Ree

      Poista