Yksi iso annos kevyttä höttöä, kiitos!

Täällä sitä vain kiireillään ja blogikin on meinannut jäädä hetkeksi unohduksen alle. Tenttipaineiden lisäksi tekemistä tuottaa vähän päälle viikon Japanin matka. \o/ Lähden ensi viikon sunnuntaina Tokioon ensimmäistä kertaa ikinä, ja ennen sitä olisi tarkoitus pakata, tarkistella netistä osoitteita ja karttakuvia ja mitä sieltä pitää ostaa ja missä käydä jajaja... Päivittelen tännekin tärkeimpiä asioita joskus, kun olen saanut itseni takaisin maan pinnalle.

Kiire ei kuitenkaan estä animen katsomista, varsinkin kun uusi puhelin tekee siitä aivan liian helppoa. Stressaavan päivän jälkeen en jaksa keskittyä 2D-hahmojen ihmisuhdetouhuihin ja raastavaan kohtaloon, vaan kaipaan kevyttä ja aivotonta höttöä. Aikoinaan kun bongasin ANN:stä Shirokuma Cafen promokuvat, päätin ettei sarja ole minulle enkä sitä koskaan katso... ja luultavasti ilman tätä syksyä en olisi koskaan katsonutkaan. Mikä siis ajoi minut antamaan Jääkarhukahvilalle mahdollisuuden?

It's a...bear..trap?

Karkkinurkka vol. 1

Tervetuloa ReShipiin uuden nurkkauksen pariin! Koska Japanissa kaikki on astetta oudompaa (myös karkit), päätimme alkaa kirjoittaa vakituista Karkkinurkkausta, jossa arvostelemme japanilaisia makeisia. Ree päätti liittyä Candy Japanin jäseneksi: kyseessä on suomalaisen Bemmu Sepposen Japanista käsin pyörittämä yritys, joka lähettää rahasummaa vastaan kaksi pientä karkkilähetystä kahtena päivänä kuukaudessa. (Hinta voi aluksi tuntua oudon isolta, mutta Ree laski säästävänsä näin ainakin 40 euroa kuussa...) Tässä ensimmäisessä lähetyksessä nautittavaksemme saapuivat Anpanman gumi, Pokemon gumi ja Ki-ichigo gumi.

Punainen Naru

Sain tässä muutama päivä sitten hieman erikoisen lahjan. Kyseinen henkilö tietää, että olen animenörtti ja antoi minulle Gina Biggsin Red String -nimisen pseudomangan. Pläräsin pokkaria henkilön edessä ja olin tosi iloinen, olihan ajatus sangen herttainen.

Seuraavana päivänä kouluun lähtiessäni muistin pokkarin kaivaessani bussikorttiani. Pokkarin lukemisen sijaan eksyin viimeistelemään koululäksyni.

Objection!

Kyaa, joko se viikonloppu lähenee! Viimeiset päivät ovat opintojen ansiosta olleet kiireisiä, mutta sitäkin suuremmalla syyllä on hyvä istahtaa hetkeksi tarinoimaan Reen viime lauantain ekskursiosta Helsingin yössä. Sana 'pelielokuva' saattaa aiheuttaa joissakin henkilöissä (kuten allekirjoittaneessa) kammottavia flashbackejä Tracon VI:n Hyvät, pahat ja rumat 2 -luennolta, jossa nähtiin käytännön esimerkkejä siitä miten hirveitä live action -luomuksia japanilaisista konsolipeleistä on saatu aikojen saatossa väännettyä. Siksi olin hyvin epäileväinen kun kuulin "maailman parhaaksi pelielokuvaksi" tituleeratun Ace Attorney -elokuvan saapumisesta Suomeen. Eksyin kuitenkin Facebook-kaverin kautta Rakkautta ja Anarkiaa -elokuvafestivaalien sivuille, ostin liput kahdeksan sekunnin miettimisen jälkeen ja eikun menoksi! Yleensä en ole liikkeellä kaupungilla keskiyön jälkeen, ja vielä harvemmin harrastan leffafestareilla käyntiä. Yössä oli siis monessakin mielessä taikaa, kun menetin Rakkautta ja Anarkiaa -neitsyyteni hikisessä Andorra-teatterissa.

Kutsu mua lakimieheks!